Pari päivää sitten eräs mummo kävi kaupassa. Hän käveli suoraan kassalle ja ojensi minulle kaksi isoa tyhjää pulloa. En ymmärtänyt mitä hän oikein halusi, joten kysyin olivatko pullokoneet rikki vai mitä. Hän kysyi missä pullokoneet olivat. Täääähhh???
Näytin hänelle missä ne olivat, mutta huomasin miten hämmentynyt hän oli pullokoneiden ääressä. Niin kuin hän yritti etsiä jotakin. Näytin hänelle mihin pullojen piti laittaa ja hän yritti laittaa ensimmäisen pullon väärinpäin. Niinpä minun piti näyttää hänelle miten se toimi ja sitten kun molemmat pullot olivat jo laitettu koneeseen, painoin vihreänapin, otin kuitin, ja ojensin kuitin hänelle. "Sillä lailla," sanoin hänelle.
Tämä mummo ei ole kovin vanha eikä ole ensimmaista kertaa kaupassa, joten ihmettelen miksi hän ei tiennyt tästä asiasta. No, muistan selvästi meidän ensitapaamisen. Hän oli ärtyneen näköinen silloin, niin kuin hän halusi purkaa tunteitaan minulle. Hän sanoi minulle olevansa eläkeläinen ja eläkeaika oli paska väihe. Hän sanoi närkästyneenä, "Älä koskaan lopeta työskentelyä! Eläkeaika on tylsää!"
Hän kertoi minulle mitä hän teki ennen ja sitten hän valitti tästä ja tuosta. Vaikka hän oli maksanut ostoksensa ja aloin jo palvella seuraavaa asiakasta, hän seisoi vielä edessäni eikä näyttänyt lähtevän pois kassalta. Yritin kuunnella hänen tarinansa niin hyvin kuin pystyin, vaikka se oli vähän vaikeaa koska minun pitikin keskittyä jo seuraavaan asiakkaani. Mutta vihdoinkin ennen kuin seuraavan asiakkaani piti maksoi ostoksensa, hän lähti pois vastahakoisen näköisenä.
Asiakkaat ovat kaikenlaisia! Onneksi en ole koskaan kohdannut liian vaikeita asiakkaita.
glitter-graphics.com
Eräs mummo kävi kaupassa ja sen nostaessaan tavaroita hihnalle, tämä keskustelu alkoi:
Mummo: Eikö tyvär paleltu?
Minä: No eiiiii...
Mummo: Onko kotimaassasi koskaan kylmää?
Minä: Ei. Alin lämpötila on ehkä noin +18'C.
Mummo: Jaa...tuleeko ikävä?
Minä: Joskus, mutta ei niin paljon.
Mummo: Mistä syystä tulit tänne?
Minä: Miehen takia.
Mummo: Onko sulla hyvä mies?
Minä. On. Onneksi. :-D
Mummo: Oletko tehnyt lapsia?
Minä: Ei.
Silloin pelkäsin mitä se aikoi sanoa seuraavaksi. En halunnu kuulla "Varmaan ne tulee, kun ne tulee" tai "Ettekö halua lapsia?" tai jotain sellaista.
Onneksi, se vastasi, "On se kivaa, että olet täällä."
Mikä helpotus! Hymy nousi huulilleni ja se oli paras vastaus, mikä olisi voinu kuulla. Kiitos vain, mummo, kiitos, kiitos, kiitos! :-D
Tänään sinnittelin töissä, vaikka välillä mua huimasi jostain syystä ja pari kertaa tunsin nipistyksen oikeassa korvassa. Tosi kumma. Silti hyvinhän meni ku oli aika lyhyt vuoro. Noh, nyt ei huimaa enää, mut väsyttää kovasti. Onneksi on pari vapaapäivää edessä.Oli mukavaa ku joku mummo antoi mulle Suffelin tänään. Se osti 8 niitä ja heitti 7 laukkuunsa ennen ku se maksoi ostoksensa. Meinasin sanoa sille, että yksi jäi hihnalle, mut ennen sitä se ehti jo sanoa mulle, "Tää on sulle."Aijaijaiiii...ihana ihana ihanaaaaaaa mummo!Aamulla mulla oli piikit jalassa ku pelkäsin kaikialla olevan liukasta, mut onneksi ei se ollutkaan kovin liukasta, joten töitten jälkeen ku pyöräilin kotiin en käyttänyt niitä enää. Ennen kotiinmenoa pistäydyin kirjakaupassa koska halusin löytää lahjan Artulle. Siellä oli pari kovakantista paksua Aku Ankkaa ja valitsin yhden niistä. Sieltä pyöräilin nopeasti kotiin ku oli jo kova nälkä. Kotona odotti jo herkullista pizzaa ha haaaaahhhhh...Nyt voin levätä kunnolla. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
